Zoobiodi

Tietoa lemmikeistä ja niiden hoidosta
Zoobiodi

Category Archives: Ruokinta

Miksi kasinot käyttävät eläinteemoja?

Posted on by
Rouletti

Kasinot käyttävät paljon eläinteemoja – ja näin myös nettikasinot vuonna 2020 tulevat varmasti tekemään. Kasinoita syntyy koko ajan kuin sieniä sateella. Ainutlaatuinen teema ja mieleen painuva grafiikka ovat tapoja erottautua muista kasinoista, ja houkutella asiakas palaamaan senkin jälkeen, kun ilmaiskierrokset on pelattu. 

Leijona, tuo eläinkunnan kuningas, on valittu edustamaan montaa kasinoa. Voitokkaasti saalistava leijona herättää kunnioitusta, joten se sopii hyvin kasinoiden kilpailuhenkiseen ilmapiiriin. Monilla kasinoilla esiintyy villieläimiä, joko logossa tai esimerkiksi eri pelien hahmoina. Joidenkin kasinoiden teema on rakennettu susien ympärille, kun taas toisilla kasinoilla pyörivät viidakon tai maatilan eläimet. Yksi uniikeimmista kasinopeleistä kertoo maatilan eläimistä, jotka joutuvat avaruusolentojen hyökkäyksen kohteeksi. Tällainen epätavallinen peli jää mieleen, ja auttaa kasinoa erottumaan edukseen.

Eläinteemalla vedotaan eläinrakkauteemme

Kasinot tahtovat eläinteemoillaan vedota eläinrakkauteemme. Söpöt eläimet herättävät hoivaviettimme, kun taas karskit sudet ja leijonat ovat sellaisia, joihin usein haluaisimme samaistua. Joillekin susi tai esimerkiksi karhu on niin sanottu voimaeläin tai (shamanistisessa perinteessä) henkiopas, joka välittää viestejä esimerkiksi unessa.

animal-dice-template

Kukapa ei heltyisi nähdessään kissan- tai koiranpentuja! Eipä ihme, että eläinvauvat ovat suosittuja pelihahmoja ja -teemoja. Lemmikkien pitäminen on länsimaisessa kulttuurissa hyvin yleistä. Kesyyntyneet eläinlajit erosivat villeistä lajitovereistaan 15 000–5000 vuotta sitten. Tilastokeskuksen mukaan 35 prosentilla kaikista suomalaiskodeista on edes jokin lemmikkieläin. Koiria on arviolta noin 800 000 kappaletta, ja kissoja 600 000. Monessa perheessä on sekä koira että kissa. Lisäksi lemmikkeinä pidetään myös kaneja, häkkilintuja, terraarioeläimiä, marsuja ja esimerkiksi frettejä. Hieman harvinaisempia lemmikkejä ovat kanat, minisiat, minivuohet ja esimerkiksi ponit.

Harrastekäytössä olevaa hevostakin voi ajatella lemmikkinä. Hevosharrastus on tällä hetkellä varsinkin naisten ja nuorten tyttöjen suosima ajanviete, vaikka vielä jokin aika sitten hevosten hoitaminen, ratsastaminen ja hevosten kanssa työskenteleminen olivat nimenomaan miehisiä askareita. Toisaalta, korkokengätkin olivat alun perin miesten asuste. Sekä miehet että naiset tallustelivat korkokengillä 1600- ja 1700-luvuilla, kunnes Ranskan vallankumous vähensi käyttöhalukkuutta. Korkkarit yhdistettiin aristokratiaan, mistä oli haluttu päästä eroon.

Suomalaiset ovat valmiita panostamaan lemmikkeihinsä

Koirista, kissoista ja kaneista pidetään hyvää huolta. Aina vain harvemmin nämä eläimet pääsevät tekemään mitään elantonsa eteen, sillä yhä useampi kissa on sisäkissa, eikä läheskään jokaisen koiran tarvitse vahtia tai ajaa jänistä metsällä. Kanejakaan ei yleensä kasvateta ruoaksi, vaan lemmikkien tehtävä on ainoastaan pitää meille seuraa. Yksinäisyys onkin valtava ongelma Suomessa: joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Joillekin lemmikit ovat suorastaan lapsen korvikkeita. Koira viedään päiväksi päiväkotiin, ja illalla uimahalliin, kauneussalonkiin, kaverikuvaan, pentutreffeille tai esimerkiksi tottelevaisuuskoulutukseen. Seurakoiran pitäminen pääkaupunkiseudulla saattaa maksaa satoja euroja kuussa, sillä pelkkään päivähoitoon saattaa upota 300 euroa, ja yksi uimahallikäynti voi maksaa 35 euroa. Laadukkaaseen koiranruokaankin kuluu rahaa, ja eläinlääkärikäynnit vasta kalliita ovatkin. Esimerkiksi hampaiden hoitaminen voi maksaa kolmesataa euroa kerta, ja kertoja tarvitaan ehkä useita peräjälkeen.

Suomalaiset haluavat kaksi lasta, omakotitalon ja kultaisen noutajan. Lemmikki on osa perhettä, ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Suhtautumisessa lemmikkeihin on suuria eroja kulttuurien välillä. Esimerkiksi buddhalaisissa perheissä yli 90 prosentilla on lemmikkejä, kun taas muslimiperheistä lemmikkejä on vain viidellä prosentilla. Esimerkiksi koiraa pidetään likaisena, ja jos talossa on koira, se on tarkoitettu seuranpidon sijaan talonvahdiksi. 

Eläinrakkaus on meillä geeneissä

Poni

Ihminen voi olla eläinrakas riippumatta siitä, onko hänellä lemmikkejä vai ei. Esimerkiksi jotkut vegaanit ovat lemmikkien pitämistä vastaan, sillä he pitävät sitä epäeettisenä. Vegaanit ovat kuitenkin yleensä hyvin eläinrakkaita, perustuuhan koko ideologia eläinten oikeuksien ajamiseen, ja he ovat valmiita tekemään elämästään hieman hankalampaa tämän tähden.

Eläinrakkauteen vaikuttavat muun muassa ihmisen luonne, varhaiset elämänkokemukset ja geenit. Tutkimusten mukaan heillä, jotka tuntevat suurinta empatiaa eläimiä kohtaan, on kanssaihmisiään erilainen muoto oksitosiinia tuottavasta geenistä. Oksitosiini eli ”rakkaushormoni” vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta, mutta sama hormoni toimii myös ihmisen ja eläimen välisessä vuorovaikutuksessa.

Tutkimuksissa on havaittu myös se, että eläinrakkailla nuorilla aikuisilla on paremmat suhteet myös toisiin ihmisiin. Eläinrakkaat ovat empaattisempia, hakeutuvat usein johtotehtäviin ja ovat muita tyytyväisempiä omaan elämäänsä.

Kuinka voit ruokkia koirasi oikein?

Posted on by

Paula Heinonen on useammassa seminaarissaan kertonut, kuinka hän syöttää lisäravinteita koiralleen. Tarina on itseasiassa aika hauska, joten jaamme sen tässä. Kerrottakoon kuitenkin vielä, kuka Paula Heinonen on. Paula Heinonen on biokemian ja teollisuustalouden diplomi-insinööri. Hän on myös Euroopan patentti-asiamies. Paula on tehnyt uraa biotekniikan ja ravitsemusalan yhtiöissä. Nyttemmin Paula on yrittäjä, ja hän vetää mm. funktionaalisen lääketieteen koulutuksia terveysalan ammattilaisille. Paula Heinon on siis ravintoalan ekspertti, joka on Suomen johtavia asiantuntijoita ravitsemusalalla.

Kalasta saa rasvahappoja

Kalasta saa myös koirille tärkeitä rasvahappoja

Nyt sitten tarinaan, jonka Paula useasti kertoo. Paula oli reissussa, ja hänen koiransa oli hoidossa Paulan äidillä. Paula on muuten adoptoinut oman koiransa Yhdysvalloista, kun koiran silloinen omistaja ei pystynyt sitä pitämään. Paulan mukaan koiran ensikohtaaminen oli rakkautta ensisilmäyksellä. Paulan äiti oli aamulla ihmetellyt, kun koira kokoajan seurasi Paulan äitiä, että mikä koiralla on hätänä. Paulan äiti oli soittaut Paulalle, ja kysynyt, että mikähän koiralla on hätänä. Paula sitten tuttuun iloiseen ja rempseään tyylinsä huudahti, että ”oletko muistanut antaa koiralle kalaöljyt? Olet unohtanut antaa sille kalaöljyt!” Koko yleisö repesi aina nauramaan, kun kuulevat tämän tarinan, joka on muuten tosi. Paula sanoi, että hän antaa useita eri vitamiineja ja kalaöljyä koiralle joka aamu, niitä samoja tuotteita ilmeisesti, mitä hän itse käyttää. Jos hän joskus unohtaa antaa koiralle jonkin tabletin, on koira heti siitä muistuttamassa Paulaa. Paula pitää koirastaan ihailtavan hyvää huolta!

Myös koiralle on tärkeä antaa oikeanlaista ravintoa. Nykyisin myös koiranruoissa on lisäaineita, ja ne koostuvat pitkälti vehnästä. Koiralle pätee aikalailla samat lait kuin ihmisillekin, eli vehnää on kyllä hyvä vähentää, eikä niitä raksuja tarvitse aina olla syöttämässä. Koiralle ei myöskään sovi lisäaineet tai muut säilöntä ja väriaineet, joten valmisruoat voit jättää hyllyyn. Sen sijaan kotiruoka, joka on tehty tuoreista aineksista sopii yleensä koiralle. Jotkut koirat saattavat reagoida liialliseen viljan käyttöön, ja koira onkin lihansyöjä, joten liha ja kana sopivat useimmille. Kana kannattaa ostaa marinoimattomana, sillä koiran vatsa ei tykkää liiallisista mausteista, ja jopa pieni määrä maustettua saattaa aiheuttaa ripulia monelle koiralle. Kuitenkin erittäin moni itsetehty kotiruoka sopii koiralle, joten jätteet voi hyvin tarjota koiralle.

 

Koiran ruokaa

Pärjääkö koirasi pelkällä kuivamuonalla?

Miksi sitten myös koiralle tulisi syöttää lisäravinteita? Jotkut pitävät tätä asiaa tarpeettomana, mutta kyllä se niin on, että meidän ruoka on ravintoköyhempää kuin ennen, eikä senkään takia myöskään koira saa riittävästi tarvitsemiaan, pakollisia ravintoaineita. Moniin koiranruokiin on lisätty vitamineeja jne. mutta on kokonaisuus tulee ottaa huomioon: jos raksut sisältävät vehnää ja vitamiineja, on ne parempi jättää hyllyyn. Ei koira vehnällä elä, eikä vehnä ole tarkoitettu koiranruoaksi alunperinkään. Koiranraksut voivat olla hyvä lisä koiran ruokavalioon, kunhan ne ovat laadukkaita raksuja, ei siis yleensä niitä halvimpia Pedigree nappuloita. Eläinkauppa myy yleensä parhaat tuotteet, joihin uskaltaa luottaa. Varsinkin isolle koiralle koiranraksut voivat olla hyvä lisä – pieni koira pärjää pienemmillä annoksilla, ja ehkä pelkällä kotiruoalla.

Kun sitten annat koiralle vitamiineja, voi ne esim. jauhaa koiran muun ruoan joukkoon. Kalaöljyn voi myös sekoittaa ruokaan, ja varsinkin pienelle koiralle tämä on suositeltavaa, sillä pieni koira voi tukehtua kapseleihin! Kalaöljyä ei tarvitse sekoittaa koko ruokaan, vaan ota ruoasta ensin pieni osa pois, ja sekoita öljy siihen, anna se ensin koiralle, ja sitten jälkeenpäin anna toinen, isompi osa ruoasta, jolloin saat tehtyä koiran ruokinnasta helppoa, ja monipuolista. Näin koiran ei tarvitse maistaa kalaöljyä aina kaiksessa ruoassa, vaan se saa nuttia ns. normaalinmakuisesta ruoasta. Maalaisjärjellä on hyvä ajatella näitä asioita. Mieti olisiko mukavaa, jos omaan ruokaasi sekoitettaisiin kalaöljyä aina? Niimpä juuri. Kalaöljyt ja muut rasvahapot ovat kuitenkin hyvin tärkeitä koiralle, sillä ne liikkuvat paljon, ja nivelet ovat kovilla. Monille koirilla tulee valitettavasti kaikenlaisia lonkkavikoja, ja niitä voi välttää oikeanlaisella ravinnolla. Koiran vieminen eläinlääkärin on yleensä kallista puuhaa, joten on hyvin paljon edullisempaa pitää koiran hoidosta ja ravitsemuksesta hyvä huolta. Näin myös koirasi kiittää sinua, ja saat varmasti vielä enemmän rakkautta osaksesi koiraltasi, kun pidät siitä parasta mahdollista huolta.